Vuoden parasta aikaa

Kun sitähän tämä niin on. Tarvii vain laskea silmänsä lepäämään ulos, ihan sama mihin. Taivaalle, veteen, ruohoon, kukkaan ihan mihin tahansa. Joka paikka tulvii valoa ja ihania värejä... Kaikki elementit ja elementaalit juuri niin läsnä ja lähellä kuin vain itse tahtoo.

Itse tänään ihmettelin sitä energialatausta kukkivan omenapuun alla kun viriteltiin verkkoja kanatarhan yläpuolelle. Viime talvena munasta kuoriutunut nuorikko kun oli niin intoutunut siipiään kokeilemaan, että otti jo tuntumaa ympärillä avautuvaa avaraan maailmaan ja samaan aikaan lähistöllä reviiriään pitävä virkaintoinen haukka teki tarkistuslentoaan tontin yllä. Siinä oli energialataukset kohdillaan, varsinkin kun emäntä itse vain ihaili kukkivaa omenapuuta kaikin aistein. Muistelin hetkeä kun puu meille seitsemäntoista vuotta sitten tuotiin, pikkuisen ja kuppaisen vw-polosen peräkontissa koko kylän riemastukseksi ja ihmetykseksi. Kaikki meni onneksi silloin ja tänään ihan hyvin. Tänään ymmärrän myös sen, miksi se poloinen puu sieltä esi-isäni synnyintontilta tänne oman kodin rauhaan väkisin ja itku silmässä raahattiin. Yksisarviset viihtyvät ja asuvat omenapuun alla. Oma yksisarviseni viihtyy siellä hyvin, kanojen ja Kukko-Pekan avustuksella ja siihen energiavirtaukseen tänään lähes sokeuduin. 

Hei, jos jäi juhannuksen loitsut tekemättä, voin lohdutukseksi sanoa että oikeasti, perinteisesti oikea ajankohta niiden tekemiseen on vasta huomenna, kesäpäiväntasauksena. Silloin ovat esi-isämme kerääntyneet kivikehille suorittamaan yöllisiä taikojaan erityisesti rakkauteen ja avioliittoon liittyen. Jos oma elämänkumppani on ollut vielä hakusessa, on avuksi hänen ilmentämiseensä tehty monenlaisia ennustuksia, kukkien keräämistä tyynyjen alle ja alastomana juoksuja kesäniityllä ym. ym. jota rohkeimmat meistä vielä uskaltavat tehdä tänäkin päivänä.

Eletään siis hyvin voimakkaiden energioiden aikaa. Monella meistä lienee takana  erittäin haasteellinen kevät. Tänään on hyvä hetki hengähtää, katsella luontomme rikkautta, tuntea sen elävän vuoden parasta aikaa ja uskoa siihen, että olemme jokainen osa tätä luontoa ja maailmankaikkeutta, jolloin mekin saamme olla osallisena tästä vuoden parhaasta ajasta, ajasta jolloin kaikki keskittyy uuteen kasvuun ja kehitykseen.

Veneessä

Tänään on uudenkuun päivä. Uusikuu syntyy tänään illansuussa viisi yli viisi kaksosen merkissä. Otan tähän suoran lainauksen Sinikka Piipon kirjasta Kasvien salaiset voimat: " Uusikuu kaksosen jaksolla (21.5.-20.6.) on yhteydessä älyyn, tietoisuuteen, valppauteen ja sopeutuvaisuuteen. Tällöin voi tehdä loitsuja ja rituaaleja, jotka auttavat oppimista ja tutkimista, vanhan työn päättämistä ja uuden löytämistä. Tämä on suotuisa aika meditaatioloitsuille, telepatialle, ennustamiselle ja sellaiselle magialle, joka lisää sisarusten välistä ymmärrystä." 

Rituaalit, loitsut ja magia nyt ovat asioita, joista en hirmuisesti vielä ymmärrä, mutta sen verran tuosta voisin rivien välistä päätellä, että loistavaa ajoitusta omaan elämääni. Jopa niin loistavaa, että kun mietin viime aikojen asioiden ajoitusta itsestäni täysin riippumattomista tekijöistä johtuen, tulee vähän sellainen olo, että kaikki tosiaan tapahtuu omalla ajallaan. Ja viime aikojen mutkutukset ja natinani sitä, että omassa elämässä ei tuuli ota purjeisiin mistään suunnalta ja että koko maailmankaikkeus on unohtanut koko pienen olemassaoloni, ne minä nielaisen kuuluvasti. Taas tulee mieleen se runo niistä jalanjäljistä hiekalla...

Sain viimein kevään kivitilaukset tehtyä. Joku jumi siinäkin oli ja pahasti, kun ei vaan päässyt aikaisemmin niitä aloittamaan. Ihanien ihmisten ihania karvakuonoja sain maalata ja ilolla sitä teinkin, viimein. Vaikka sähköpostissa pari kyselyä kivistä onkin, on vähän sellainen tunne, että nämäkin työt alkaa nyt olla tässä. Sen aika näyttää.

Kuin myös aika näyttänee sen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 
Ja mikä ihaninta, pikkuhiljaa alkaa taas löytymään omasta päästä se luottamus siihen, että kaikki tapahtuu juuri omalla ajallaan ja juuri oikealla tavalla. Alkukesän räpiköinti tyynessä vedessä kellottelevan purren liikkeelle saamiseksi voisi nyt vaihtua lempeään lekotteluun ja taivaalla lipuvien pilvien seuraamiseen. Kuka tietää vaikka se venhe silloin liikkeelle lähtisikin, ihan huomaamatta.

Ihanata juhannusviikkoa 
Margitilta